Teneriffan leiri 12.2019 kuulumisia -osa II

Leiri on edennyt hienosti. Harjoitusmäärät ovat olleet suunnitellun mukaisia. Tosin Kokki on alkanut metsästää nousumetrejä. Parhaan päiväkävelyn nousumetrit ovat olleet 365. Tavoite on saada 400 rikki. Uusi Polarin sykemittari kertoo, että vastetta on ollut !

Onneksi tänään oli sadepäivä ja se toi kokille lepopäivän. Vanha viisaus kertoo, että rohkea on se Urheilija, joka uskaltaa harjoitella. Mutta kaikista rohkein on se, joka uskaltaa levätä.

Hiihdon parissa kun ollaan tekemisissä, niin luntakin pitää olla. Tarkkasilmäiset erottavat palmun yläpuolelta pilvien lomasta Teiden lumisen huipun. Totuuden nimissä pitää myöntää, että kuva on otettu hotellin uima-altaalla.

Teneriffan leiri 12.2019 kuulumisia

Urheilijoilla on alkanut kilpailukausi. Hiihtokokki on ihan omalla 10 päivän leirillä Puerto de la Gruzissa, Teneriffalla. Tulin tänne hakemaan valoa ja lämpöä.

Leiriohjelmaan kuuluu joka-aamuinen kävelylenkki. Sen kesto on noin kaksi tuntia ja 40 minuuttia. Kokki ei harjoittele olympialaisia varten ja siksi vauhti on maltillinen. Lenkin tavoitepituus on 13 kilometriä. Haastavuutta lisää se, että nousua tulee yli 300 metriä. Kun muun liikkumisen ottaa huomioon, niin askeleita tule joka päivä lähes 30 000.

Tänään ohitseni suhahti rullasuksilla hiihtänyt mies. Olin niin yllättynyt, etten ehtinyt reagoida mitenkään. Olettaisin hänen olevan suomalainen. Tässä pieni salapoliisitehtävä lukijoille selvittää kuka hän on.

Kokki on täällä asiakkaan roolissa ja istuu valmiiseen ruokapöytään aamuin ja illoin. On mukavaa ja opettavaista katsoa tätä touhua välillä pöydän toiselta puolelta.

Kyllä näissä olosuhteissa voisi pitää leirin urheilijoillekin. Täällä on haastavia harjoitusmaastoja ja hyvin päällystettyjä teitä. Ruoka-, matkustus- ja auton vuokrakustannukset ovat edullisia, kun järjestelyt tekee hyvissä ajoin ennen leiriä. Norjalaiset ovat ainakin aikaisemmin käyttäneet tämmöistä leiritystä pimeän aikaan.

Levin leiri 11.2019 kuulumisia

Leiri on jo puolessa välisssä. Lunta on yli puoli metriä ja ladut ovat hyvässä kunnossa. Urheilijat ovat olleet tyytyväisiä ja harjoitelleet suunnitellun harjoitusohjelman mukaan.

Tänään päivälliseksi on sisäfilettä, valkosipuliperunoita, rakuunaporkkanoita ja pippurilanttua. Kastikkeeeksi Rose-, viherpippurikastiketta. Vihannekset laitetaan uuniin ja fileet paistetaan paistinpannulla.

Urheilijan veriarvot

Näin Levin leirin alkajaisiksi haluan nostaa esille yhden ravintoon liittyvän tärkeän asian. Miten varmistetaan Urheilijan riittävä raudan saanti?

Ennenkuin kirjoitan mitään muuta, niin teroitan, että kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa kääntykää aina ensin asiantuntijan puoleen.

Veriarvot ovat hyvin merkittävä tekijä urheilijan suorituskyvyssä. Näin on erityisesti kestävyyslajeissa. Hiihtokokki on kuitenkin huomannut vuosien saatossa, että niiden seuraamiseen käytetään valitettavan vähän panoksia.

Uskallan väittää, että lähes puolet urheilijoista on jossakin vaiheessa omaa uraa kohdannut veriarvojen laskun tai jopa romahtamisen ongelman.

Legendaarinen yleisurheiluvalmentaja Jussi Saarela sanoi minulle kerran: “Kun harjoittelukausi alkaa, en ota leirille urheilijaa, jos hänellä ei ole esittää tuoretta dokumenttia veriarvoista”.

Veriarvojen seuraamiseen ei riitä hemoglobiinin seuranta. Yhtä tärkeää on seurata myös rautavarastojen tilannetta. Hemoglobiini arvot pysyvät suhteelisen korkeana, vaikka raudan puutosta on jo elimistössä. Elimistö korvaa puutoksen käyttämällä rautavarastoja. Kun varastot loppuvat, niin hemoglobiiniarvo romahtaa.

Matala ferritiiniarvo kuvaa elimistön heikkoa varastorautatilannetta. Toinen varastoraudan määritysmenetelmä perustuu transferriinin (sTfR) pitoisuuden mittaamiseen. Transferriini-pitoisuuden nousu kertoo kudosten raudantarpeen suurenemisesta ja varastoraudan vähyydestä.

Optimaalista olisi, jos veriarvot testattaisiin neljä kertaa vuodessa.

Riittävä raudan saanti turvataan monipuolisella terveellisellä ravinnolla. Se sisältää riittävästi rautaa ja hivenaineita, jolla raudan imeytyminen on mahdollista.

Vuokatin leiri 10.2019 on ohi

Leiri päättyi eilen. Kaikki meni hienosti ilman turhia ongelmia. Kuuleman mukaan harjoitukset onnistuivat hyvin ja kukaan ei leirin aikana uupunut tai sairastunut. Tämä tarkoittaa, että kokin näkökulmasta ruokaa oli riittävästi ja se oli ravitsevaa.

Tavarat pakattiin peräkärryyn ja taas kotona varastoon odottamaan Levin leiriä, joka alkaa jo kahden viikon kuluttua. Tämä roudaaminen kuuluu kuvioon.

Vuokatin leirin 10.2019 kuulumisia 6. päivä

Leiri on normaalia viikon leiriä päivän lyhyempi ja se alkaa nyt lähestyä loppuaan. Kokilla tehtävät helpottuvat. Aamulla innostuin kuitenkin leipomaan normi sämpylöiden lisäksi perunarieskat. Sämpylöihin käytin kaikki mahdolliset jauho- ja lesejäämät sekä eiliseltä aamiaiselta jääneen kaurapuuron. Hyviä sämpylöistä tuli. Perunarieskat loppuivat jo lounaan aikana vaikka tein niitä tupla-annoksen. Ylimääräiset sämpylät laitoin pakkaseen, kuten olen tehnyt viikollakin. Huomenna niistä tehdään eväät kotimatkalle.

Lounaalla nautimme kuudesta pääruoasta ja kahdesta jäkiruoasta. Kaivoin ne pakastimesta heti ensimmäiseksi aamulla, sulattelin lämpimässä vedessä ja mikrossa, paistoin pannulla ja keitin kattilassa. Urheilijat ottivat kukin mitä halusivat. Tämä on hyvä ja kustannustehokas järjestely leirin lopussa. Onhan urheilijoillekin mukavaa, kun saavat valita haluamaansa mieliruokaa.

Päivälliseksi on lohimedaljonkeja ja tietenkin, perunamuusia. Kuvassa neljä kiloa fileestä leikattuja medaljonkeja odottaa paistamista.

Iltapalaksi herkutellaan Törkypullilla. Nimi on erään urheilijan keksintö. Se on kuin laskiaispulla, mutta väliin laitetaan törkeän paljon hilloa ja kermavaahtoa.

Näin tänään.

Vuokatin leirin 10.2019 kuulumisia 5. päivä

Tänään päivälliseksi on karjalanpaistia ja perunamuusia. Paisti on uunissa kuusi tuntia.

Urheilijoilla oli leirin toiset talkoot. Ämpärillinen hedelmäsalaattia loppui ja piti tehdä uusi satsi. Samalla kuorittiin ämpärillinen perunoita muusiin, jota käytetään tämän päivän ruoan lisäksi huomisaamun sämpylöihin ja lounaan perunarieskaan.

Urheilijoille tulee yllätyksenä iltapalan vadelmakakku. Sain juuri ja juuri sen mahtumaan jääkaappiin. Kuvassa se on alahyllyllä. Pellillinen kakkua uppoaa aika nopeasti.

Kesän leirillä tein mansikkakakun ja kerroin, että siinä ei sitten ole mitään terveellistä. Yksi Urheilijoista totesi, että onhan mansikat. Valmentaja Heikki kommentoi tähän, että voihan ne ottaa pois jos häiritsee.

Säilytystilojen kanssa taiteilu on jatkuva haaste. Peräkärryssä kulkeva pieni pakastin on ihan ehdoton apu. Ilman sitä ei kokki tulisi toimeen.

Vuokatin leirin 10.2019 kuulumisia 4. päivä

Tänään Urheilijoilla on pitkän lenkin vuoro. Lounas kaksi tuntia myöhemmin. Kävin kaupassa hakemassa kaksi isoa kassillista ruokaa ja juomaa. Tavaraa kuluu uskomattomia määriä.

Kun sain makaroonilaatikon tehtyä, laitoin kalkkunan rintafileen marinoitumaan. Siitä valmistetaan maukas päivällinen. Marinadista teen kastikkeen. Tänään on harivinainen perunaton päivä. Kalkkunan kanssa on tarjolla tummaa riisiä.

Kuvassa varustelu odottaa päivällisen valmistamista.

Päivä päättyy iltapalalla pizzaan. Aamupalan yhteydessä tein kyselyn, jossa kukin Urheilija kertoi omat mielitäytteensä. Kokki tekee pohjan ja urheilijat täyttävät itse oman pizzan.

Vuokatin leirin 10.2019 kuulumisia 3. päivä

Tänään on ollut kova meno koko päivän. Tälle päivälle kasautui paljon leipomista. Aamulla tuoreet sämpylät aamiaiselle, perunarieskat lounaalle ja pulla iltapalaksi. Uuni on ollut lämpimänä melkein koko päivän.

Uunia tarvittiin myös lohilaatikon paistamiseen lounaaksi ja lohkoperunoiden ja rakuunaporkkanoiden paistamiseen päivälliselle porsaan sisäfileen ja rose-viherpippurikastikkeen kanssa.

Leirille on ominaista, että ostoslista alkaa pitenemään. Toinen selvä ominaispiirre on ruoan menekin kasvaminen. Harjoittelu alkaa kuluttamaan ja energiaa tarvitaan. Kokki on varautunut tähän. Huomisen neljän tunnin harjoituksen jälkeen on lounaalla tarjolla Urheilijoiden herkkua, makaroonilaatikkoa, erikoisiso annos.

Vuokatin leirin 10.2019 kuulumisia 2. päivä

Päivä alkoi aamiaisen tekemisellä 5:30. Ensimmäiseksi teen kaikki aikaa vaativat toimenpiteet. Uuni lämpiämään, karjalanpiirakat pakasteesta sulamaan, sämpylätaikina kohoamaan ja puurokattilan vesi kiehumaan. Kun uuni vapautuu piirakoilta, laitan sämpylät uuniin paistumaan. Kun puurokattilan vesi kiehuu, otan levyn pois päältä, mittaan puurohiutaleet ja jätän ne hautumaan.

Aika paljon muutakin hommaa on, ennen kuin kuvan aamiaispöytä on valmis.Puurohillot kokki on värkännyt jo ennen leirille tuloa. Kaikki laitetaan tarjolle: Vihannekset pilkotaan, marjat otetaan pakastimesta, kananmunat keitetään, raejuusto- ja rahka -astiat täydennetään ja leikkeleet tarkastetaan. Samalla syntyy päivän ostoslista.

Kahvinkeitin on ladattu hyvissä ajoin, mutta se laitetaan päälle puoli tuntia ennen aamiaista. Kahvin tuoksu sekoittuu leivonnaisten tuoksujen joukkoon. Kaikki on valmista, kun urheilijat tulevat aamiaiselle 8:00.

Lounas on edellisen päivän jauhelihoista duunattu keitto. Teen yleensä ruokaa yli arvioidun määrän.  Näin ruokaa on varmasti riittävästi ja kun käytän jäljelle jääneen ruoan seuraavana päivänä, niin mitään ei tarvitse heittää pois. Ylijäämäkeitto pakastetaan ja syödään leirin viimeisenä päivänä kuuden ruokalajin lounaalla.

Lounaan jälkeen Urheilijat kuorivat ja pilkkovat hedelmäsalaatin ainekset. Hedelmäsalaattia on tarjolla välipalaksi koko viikon ajan. Näissä päivittäisissä talkoissa Urheilijat auttavat kokkia kuorimalla ja pilkkomalla juurekset, vihannekset ja hedelmät.

Päivälliseksi on lohifilettä ja porkkanoita uunissa sekä Urheilijoiden suosikkia, perunamuusia. Herkutellakin pitää. Iltapalaksi on tarjolla köyhiä ritareita, hilloja ja kermavaahtoa.