Hiihtokokin korkean paikan leiri – Päivä VII

Tänään oli vuorossa yksi kokin eniten odottama päivällinen.

Alkukeitto valmistettiin eilisestä salaatista. Se soseutettiin ja täydennettiin juustolla, ruokakermalla ja yrttimausteilla.

Pääruoan lisukkeena oli timjamiporkkanoita.

Kesäkurpitsat maustettuna italialaisella yrttisekoituksella.

Parsatangot paistettiin pannussa mausteena pelkkä suola..

Pääruoka oli jättikatkaravut. Ne otettiin hyvissä ajoin päivällä pakasteesta ja laitettiin 10% suolaveteen. Ravut paistettiin pannulla punaiseksi, halkaistiin, maustettiin hienosti valkopippurilla ja laitettiin uunigrilliin 10 minuutiksi.

Aterialla mikään maku ei peittänyt toistaan. Kaikki maut erottuivat ja täydensivät kokonaisuutta.

Huomenna menemme Algarven Rotisseurs´ illalliselle. Ennakko-odotukset ovat korkealla.

Hiihtokokin korkean paikan leiri – Päivä VI

Tänään oli selkeä välipäivä. Nälissään ei pitänyt olla. Verrattuna muiden päivien ateriohin ruoat olivat vaatimattomampia.

Kokin napsupalat kasvoi oikeaksi lounaaksi. Agnus-vasikan jauhelihasta tehtiin Bolognese-kastike, joka nautittiin al-dente spagetin kera.

Illalla paistettiin porsaan Segretoksia. Lisukkeeksi elvytettiin aikaisempina päivinä tehtyjä ruokia. Perunamuusiin lisättiin pannulla sipulia, maitoa ja hiukan suolaa. Kukkakaali käytettiin mikrossa ja päälle laitettiin parmesaanijuustoa.

Päivän piti olla kalapäivä, mutta siitä muodostui todellinen lihapäivä. Kauppareissulla emme löytäneet riittävän tuoretta, paikallista kalaa.

Huomenna valmistamme jättikokoisia tiikerirapuja.

Hiihtokokin korkean paikan leiri – Päivä V

Tänään kokin napsupalat tehtiiin ja nautittiin helteisellä terassilla. Ensin kanan paistikkaat ja nuijakoivet olivat 20 minuuttia hiiligrillissä. Sen jälkeen ne valeltiin mausteöljyllä ja loppukypsennettiin uunissa 10 minuuttia.

Napsupala-annokseen kuului myös grillattua ananasta ja oliiveja.

Illallisen pääruoka-aineena oli vaalean Angus-vasikan paistista karkeaksi jauhettua jauhelihaa. Sitä on harvoin tarjolla Suomessa. Teimme lihapullia, jotka paistettiin uunissa.

Lisukkeena oli suomalaiskansallista pottuvoita, kukkakaalin keitinveteen tehtyä ruskeaa kastiketta herkkusienillä ja välimeren salaattia.

Huomenna on kalapäivä. Kalalaji selviää, kun käymme aamulla ostoksilla ja näemme mitä on tarjolla.

Hiihtokokin korkean paikan leiri – Päivä IV

Tänään oli vuorossa kotikokkausta.

Päivällä teimme kokin napsupalan. Possun sisäfilettä, voissa paistettua parsaa, tomaattia ja patonkia. Yksinkertaista ja hyvää.

Päivällisellä nautimme äyriäisiä. Katkaravut laitettiin hyvissä ajoin suolaveteen muutamaksi tunniksi.

Ravut paistettiin valkosipuliöljyssä. Lopuksi lisättiin valkoviini ja persilja.

Ravut syötiin patongin kanssa. Ne kastettiin valkoviiniliemessä . Ruoka valmistui nopeasti. Sen syöminen oli paljon hitaampaa. Rapujen kuoriminen on oma rituaali ja vaatii paljon käsipyyhkeitä.

Hiihtokokin korkean paikan leiri – Päivä II ja III

Ruokanautinnot jatkuvat. Siksi tämäkin juttu on pitkä ja kuvia on paljon.

Eilen kävimme paikallisessa marketissa hankkimassa mereneläviä. Ostimme kalaa ja äyriäisiä. Valikoima oli runsas.

Päivälliseksi valmistimme Douradoa, kultaotsa-ahventa ja Salmonettaa. Tärkeää oli valita Atlantin kalaa Välimeren vaihtoehdon sijaan.

Salmonette on voimakasmakuine kala , joka ei vaadi mausteita.

Lisukkeeksi valmistimme uunissa timjamikukkakaalta.

Tältä valmis annos näytti. Kalojen maku erottui selvästi ja ruoasta pystyi todellakin nauttimaan.

Tänään kävimme yhdessä Algarven huippuravintoloista syömässä sunnuntailounaan (Sunday Brunch). Lounas sisälsi kuusi alá carte ruokalajia. Se oli hieno kokemus.

Alkukeitto oli ennalta ajateltuna erikoinen yhdistelmä eri makkaroita, juustoa ja kaalta. Kuitenkin jokaisella lusikalla oli eri makuelämys.

Toisena ruokalajina saimme paikallisesti jauhetun lihasta tehdyn lihapullan lisukkeineen.

Ruokailun kohokohta oli mustekala-annos vihanneksilla.

Välisalaattina saimme portobello-sieniä maustettuna korianderilla.

Pääruoka oli kana-curry riisin kera. Kana oli valmistettu todella hyvin. Se oli sopivan kypsää, mehukasta ja maukasta.

Jälkiruokana oli omenapaistos vaniljajäätelön kera. Päällä oli rapeaa pähkinärouhetta.

Päivä on ollut hieno. Huomenna valmistamme itse rapupannun.

Hiihtokokin korkean paikan leiri – Päivä I

Hiihtokokki saapui Portugaliin Algarveen hakemaan valoa ja lämpöä, helpotusta Suomen pimeän ajan kaamokseen..

Saavuimme eilen illalla Faroon ja kävimme paikallisessa kana-ravintolassa Luis Frangossa. Se on erittäin suosittu ja hyvämaineinen ravintola. Sisustus on askeettinen, mutta palvelu on hyvää. Kana valmistetaan puuhiilipedillä, mikä tuotti loistavan, mehukkaan ja maukkaan makunautinnon.

Tänään me menemme isännän kanssa paikalliseen ruokakauppaan. Ostoslistalla on paljon meren antimia. Raportoin niistä lisää päivittäin.

Teemu Haavisto – Suksien kuviohionta

Teemu Haavisto, Äkäslompolo
Hänellä on kilpahiihtotausta ja
yli 20 vuoden kokemus suksien hiomisesta ja huoltamisesta

Suksien hiontaa mietittäessä hiihtäjät on hyvä jakaa kahteen ryhmään: kuntoilu- ja aktiivihiihtäjät sekä kilpahiihtäjät.

Kun aktiivihiihtäjä ostaa uudet sukset, kannattaa sukset aina hioa. Tehdashionta on yleensä laadultaan heikompi ja siksi hionnasta on luiston kannalta selvää hyötyä. Myös naarmuuntuneet tai kuperat/koverat suksenpohjat on syytä hioa.

Jos kilpahiihtäjällä on vähän suksia, niin suksiin kannattaa hioa kelikohtainen peruskuvio. Jos suksia on enemmän, niin yleensä Urheilija/tiimi luo oman strategian henkilökohtaisen hiojan kanssa.

Kun suksille on tehty 5-10 kilpavoitelua, niin hiontaurat menevät tukkoon ja siksi ne pitää uudelleen hioa.

Kuvioiden kehitys on viime vuosina ollut aika maltillista. Joitakin uusia kuvioita tulee vuosittain. Merkittävämpää kehitystä on tapahtunut hiontakivien ja timanttien sekä kuvioiden työstön jäljen laadussa.

Suksien hionnassa tärkeintä on varmistaa, että hionta tehdään varmasti laadukkaasti ja ammattitaitoisesti.

Levin leiri 11.2020 – viimeinen päivä

On aika palata kotiin. On oma hommansa lastata kaikki tavarat laatikoihin ja kantaa ne peräkärryyn ja autoon.

Kotimatka alkaa. Kokilla menee pari päivää leiristä palautumiseen.

Loppuviikosta menen kokkikouluun jatkamaan kokin opintoja. Jospa tässä vielä jossakin vaiheessa voin ihan virallisesti kutsua itseäni kokiksi.

Levin leiri 11.2020 – päivä VIII

Kokki siirtyi viikonlopuksi Äkäslompoloon. Olen kehitellyt tänne hyötyroskien talteenottojärjestelmän. Kaikki muovit, metallit, lasit ja kartongit kerätään omiin astioihin. Ne tyhjennetään kauppareissulla Jouninkaupan jätteenkeräyspisteeseen.

Olennainen osa Hiihtokin työtä on myös asianmukainen jätteiden lajittelu. Monesti se on vaikeaa toteuttaa, koska majoituspaikkojen valmiudet vaihtelevat hyvin paljon.

Hiihtokokki ottaa ensi kesänä käyttöön siirrettävän hyötyjätteen keräysaseman.

Levin leiri 11.2020 – päivä VII

Tänään oli helppo päivä. Urheilijat lähtivät aamiaisen jälkeen Suomen Cup:n kisoihin Taivalkoskelle. Hiihtokokilla on vapaa viikonloppu, jonka käytän lepäämiseen.

Eilen tein kuvan vihannessosekeiton. Ainekset keräsin edellisten päivien jäännöksistä. Pieniä määriä eri aineksia oli todella paljon: Porkkana, perunasose, kurkku, tomaatti, jäävuorisalaatti, kukkakaali, omena, persikka, viinirypäle, mandariini ja salaateissa käytetyt tuoreyrtit. Sitten vain hiukan vettä joukkoon ja liedelle. Lopuksi kuuma keitos tehosekoittimella soseeksi. Lopputulos oli herkullinen.