Hiihtokokki opiskelee – Osa I

Hiihtokokki aloitti opinnot viime viikolla Oulun Palvelualan Opistossa (OPAO). Ensimmäinen kurssi on Tilaus- ja juhlaruokien valmistus. Sen laajuus on 25 osallistumispäivää. Koska Hiihtokokki ei voi osallistua kaikkeen lähiopetukseen, niin sen voi korvata harjoittelulla ravintolassa. Harjoittelupaikka on vielä hakusassa, mutta toivottavasti se löytyy Oulusta mahdollisimman pian.

Tavoitteena on laajentaa tietämystä ja syventää osaamista ruoan valmistamisesta. Jos kaikki menee hyvin, niin minulla on mahdollista jatkaa uusilla kursseilla. Jatkossa Hiihtokokki voi tarjota entistäkin laadukkaampaa leiriruokaa Urheilijoille.

Ensimmäisten päivien aikana ryhmämme valmisti ja toteutti tohtorin väitöstilaisuuden karonkan – iltatilaisuuden 50 henkilölle. Minun rooli oli vielä hyvin vähäinen. Opin silti jo nyt paljon uusia asioita.

Kerron jatkossakin kokemuksia opiskelusta tällä palstalla.

Mikko Virtanen – Voiman merkitys nykyhiihdossa

Mikko Virtanen on miesten hiihtomaajoukkueen valmentaja. Aiemmin hän on toiminut Kiinan ja Japanin maajoukkuevalmentajana.

Hiihdossa voiman tehtävänä on tuottaa vauhtia. Siihen tarvitaan hyvä suoritustekniikka eli taito hiihtää. Suoritustekniikan olennainen osa on hiihtoasento ja sen ylläpitämiseen tarvitaan ”voimaa”.

Pääasia on että hiihtäjä pääsee kovaa suksella ja jaksaa ylläpitää sitä.

Hiihtovauhdit ovat vuosien mittaan kasvaneet sekä urheilijoiden, että välineiden kehittymisen myötä. Myös ladut ovat ”helpottuneet”, koska nykyään kisat hiihdetään paremmin tehdyillä laduilla. Ladut ovat myös selvästi lyhyempiä.

Fluorikiellon vaikutuksia emme osaa vielä arvioida. Voi olla että vauhdit varsinkin vesikeleissä tulevat tippumaan, jolloin kestävyysominaisuudet korostuvat.

Voimakapasiteettia siis tarvitaan riittävän vauhtireservin ja maksimivauhdin parantamiseen.

Mutta koska kyseessä on kestävyyslaji, niin hapenottokyky on kuitenkin menestyvän hiihtäjän merkittävin yksittäinen ominaisuus.

Kokin salaiset aseet osa IV – Älypuntari

Hiihtokki sai lahjoituksena älypuntarin. Tällä älypuntarilla Urheilija saa kaikenlaista tietoa omasta kehostaan. Leirillä jokainen Urheilija voi itse päättää haluaako älypuntaria käyttää.

Leirin aikana, Hiihtokokin mielestä, tärkein tällä älypuntarilla mitattava asia on nestetasapaino. Toki muutakin tietoa sieltä saa.

Vaaka kertoo kehon nestemäärän prosenteissa kehon kokonaispainosta. Päivittäiset mitta-arvot antavat Urheilijalle palautetta siitä, onko nestettä nautittu riittävästi.

Suuri kiitos vaakalahjoituksesta kuuluu Risto Junttilalle, ystävälleni Unkarissa ja Budapestissa sekä myös Rovaniemellä. Rovaniemeltä hänen juurensa ovat lähtöisin. On hienoa , että hiihtourheilulle, ja ylipäätän urheilulle, löytyy tukijoita. Kaikki Hiihtokokki-sivulle tuleva tuki ohjataan lyhentämättömänä Urheilijoille. Riston yritys Unkarissa on FINN WELLNESS.

Superfood osa XI – Hiihtokokki radiossa

Ihminen huippuvireessä: Kuusenkerkkä ja rypsiöljy, suomalaiset superfoodit eksoottisempien rinnalla

“Superfoodit eli superruuat eivät ole pelkästään osa tietyn ihmisryhmän erityisruokavaliota, vaan termi houkuttelee ketä tahansa kuluttajaa kohti terveellisempää syömistä. Mitä tämän superfood-sanan takana piilee?

Haastateltavina ovat terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta ja blogaaja Jyri Pyrrö, joka on harrastanut superfoodien käyttämistä pari vuotta. Toimittajana Miikkapekka Heikkilä”

Ohjelma tulee Ylen Radio 1 kanavalta lauantaina 22.8.2020 klo 10:00. Sen voi kuunnella jo nyt ja jälkeenpäin Yle Areena Audiosta. Se löytyy ohjelmaoppaasta.

Kolin leiri 8.2020 – Päivä VII

Leirin viimeinen päivä Kolilla. Huomen aamulla aamiainen ja sitten Urheilijat menevät Pärnävaaralle tekemään leirin päättävän harjoituksen rullaradalla.

Tänään on syöty kuuden ruokalajin lounas ja päivällinen. Pakasteesta otettiin viikon aikana jääneeet ruoat. Ne sulatettiin ja laitettiin tarjolle. Hyvä tapa välttää ruokahävikkiä. Jokainen saa syödä omia lempiruokia.

Salaattiteema jatkui myös viimeisenä leiripäivänä.

Kuvassa Husulan puutarhan naurisraaasteesta tehdyt koesalaatit. Toisessa on lisätty omenaraastetta ja hunajaa. Toiseen omenaraastetta ja puolukkasosetta.

Kolin leiri 8.2020 – Päivä VI

Tämän leiripäivän kuulumiset kertovat Urheilijat itse. Heidän otsikko on: Mistä tietää, että harjoitus on riittävän mittainen?

Aamiaisen jälkeen urheilijat pakkaavat juomareput täyteen urheilujuomaa ja suuntaavat kohti Kolin laivarantaa. Osa heistä nappaa taskuihinsa muutaman energiageelin ja patukan. Harjoituksen jälkeisen nälän taklaamiseen mukaan otetaan myös hätävarabanaani. Kun nämä tärkeät valmistelut on suoritettu, voi itse harjoitus alkaa.

Alkulenkki sujuu mukavasti Kolin nousuista nauttien. Noin puolentoista tunnin jälkeen ensimmäiset vatsat alkavat murahdella. Tämä ei johdu nälästä, vaan leirillä venyneestä vatsalaukusta. Leirillä ruoka on maittavaa ja sitä on riittävästi.

Urheilujuoma virkistää ja geeleistä saa lisäenergiaa harjoituksen edetessä. Kolmen tunnin jälkeen puheenaiheet usein kääntyvät ruokaan. Mitä kukin syö jouluna? Mistä irtokarkeista kukin tykkää? Mitä joisi, jos juomaa olisi tarjolla? Karamellikeskustelut täytyy käydä lenkillä ja salassa, sillä kokki pitää tiukkaa linjaa karkkikeskusteluista mökillä.

Kun juomat on juotu, geelit syöty ja patukoista on jäljellä enää paperit, optimaalisesti ajoitettu lenkki lähestyy loppuaan. Kolin laivarannassa pulahdamme nopeasti järveen, kunnes suuntaamme kohti mökkiä ja kokin ruokapatoja. Kun mökin ovi avautuu ja sisältä leijailee herkullinen ruuan tuoksu, voi vihdoin antaa nälälle vallan.

Leirin urheilijat

Kolin leiri 8.2020 – Päivä V

Aamupala meni normimäärityksillä. Hiihtokokki huijasi Urheilijoita laittamalla pakkasesta sämpylät vähäksi aikaa uuniin ennen tarjoilua. Ne olivat kuin vastaleivottuja.

Kahden ruokalajin lounaan alkuruoaksi tein edellisen päivän vihanneksista ( parsa- ja kukkakaali, porkkana) ja riisistä riisisosekeiton, ihan perunasosekeiton tyyliin. Se oli menestys. Kaikki meni. Pääruokana oli niin ikään edelliseltä päivältä jäänyttä kalkkunafilettä. Kokki teki siitä uunissa kalkkuna-, peruna- porkkanalaatikon. Fileen lisäksi laitoin mukaan kastikkeen lopun . Hyvin teki tämäkin viritys kauppansa.

Päivälliseksi oli kuvan karjalanpaistia ja perunamuusia. Muusia Urheilijat söisivät vaikka joka aterialla. Tein sitä sen verran reilusti, että siitä jäi seuraavan päivän perunarieskoihin.

Viitalan Hannu tuli käymään leirillä ja toi mukanaan hienon kokoelman ttuoreita tänään kerättyjä salaattiaineksia: Jäävuorisalaattia, valkolupiinia ja rucolaa. Mahtava ja terveellinen lisäys päivälliselle. Aineksia jäi vielä huomisellekin salaatille.

Kolin leiri 8.2020 – Päivä IV

Kokkin halusi herkutella ja teki osasta eilistä lohifilettä graavia lohta. Suolaaminen onnistui hyvin ja erinomaiset lohi-, munaleivät käynnistivät päivän askareet. Maistui myös Urheilijoille.

Urheilijoilla oli pitkä yli neljä tuntia kestänyt vaellus. Vaellus kuluttaa. Tämä on leirin neljäs päivä ja silloin energiat ovat muutenkin vähissä, vaikka niitä on yritetty ahkerasti täyttää. Hyväksi lääkkeeksi energian saantiin on todettu neljännen päivän perinteinen makaronilaatikko. Se maistuikin Urheilijoille todella hyvin.

Kun Urheilijoilla oli pitkä lenkki, niin kokillakin oli normaalia enemmän aikaa. Leivoin pullaa. Tuore uunilämmin pulla oli lounaalla mieluisa jälkiruokayllätys.

Päivälliseksi oli marinoitua kalkkunan rintafilettä. Laitoin filepalat marinadiin jo aamulla, jotta ne ehtivät maustua. Marinadissa kokki käytti salaista asetta, Unkarista tuotua paprikatahnaa. Filet paistettiin pannulla. Lisukkeena oli keitettyä kukka- ja parsakaalia sekä keitettyjä porkkanoita. Kastikkeen tein marinadista.

Leirin hygieniaohjelman mukaisesti Urheilijat puhdistivat tänään desinfiointiaineella kaikki kosketeltavat pinnat, kuten valokatkaisimet, ovenkahvat sekä tuolien käsi- ja selkänojat.

Kolin leiri 8.2020 – Päivä III

Kokin päivä on ollut työntäyteinen. Kokilla oli harjoitustermeillä ilmaistuna pitkä PK-harjoitus.

Aamiaiselle leivoin perinteiset sämpylät, nyt tosin tuplamäärän. Eilisen kaurapuuro- ja perunamuusijämät olivat hyvä juuri taikinalle. Sämpylöistä tuli kuohkeita ja hyvän makuisia.

Lounaaksi oli kalakeittoa ja perunarieskaa. Urheilijoiden kommenttien mukaan kalakeitto on parasta keittoa. Keittoa jäi vielä pakastettavaksi. Se syödään leirin viimeisenä päivänä. Silloin tarjotaan kaikki säilötyt keräilyerät viiden ruokalajin lounaalla ja päivällisellä.

Päivällinen oli työmäärällisesti hienoinen haaste. Menu piti sisällään naudan sisäfilettä ja rose-, viherpippirikastiketta. Lisukkeena oli uunissa kypsytettyjä valkosipuliperunoita, rakuunaporkkanoita ja paprikalohkoja.

Jälkiruuaksi oli mansikkakakku.

Kolin leiri 8.2020 – Päivä II

Leiri on lähtenyt hyvin käyntiin. Tänään Urheilijoilla oli pitkä vaellus Kolin mäkisissä maastoissa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Lounaaksi oli jauhelihakeittoa ja perunarieskoja. Keiton tein eilisestä jauhelihakastikkeesta perunoita ja porkkanoita lisäämällä. Perunarieskat tein eilen jääneestä perunamuusista.

Periaatteena on, että lounaalla tarjotaan vähän kevyempää, nopeasti sulavaa ruokaa, joka täyttää energiavarastot illan harjoitusta varten.

Päivälliseksi oli savustettua lohta, perunamuusia ja keitettyjä porkkanoita. Savustuspöntön toin peräkärryssä. Täällä majapaikassa on hyvä grillikatos, jossa savustaminen piti olla helppoa. Laitoin liian isot tulet ja koko pönttö syttyi palamaan. Sain kuitenkin pelastettua kalaa sen verran, että päivällinen onnistui. Katastrofit opettavat kokkiakin toimimaan eri paikoissa. Tässä piti olla kuva komeasta savustetusta lohesta, mutta nyt se jää puuttumaan.

Kalaa on leirillä viikon aikana neljällä aterialla. Tämä on kutakuinkin ravintosuositusten mukainen määrä.

Iltapalalla oli lämpimiä leipiä. Eilinen mustikkapiirakan loppu syötiin jälkiruokana.